Tiesitkö, että jo lyhyt hetki luonnossa voi tuoda terveyshyötyjä? Luonnon hyvinvointivaikutukset ulottuvat sekä kehoon että mieleen, ja yhä useammat tutkimukset todistavat luonnon kiistattomat edut. Luonnossa vietetty aika lisää fyysistä aktiivisuutta, vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja jopa laskee verenpainetta. Toisin kuin kuntosalit tai terapia, luonto tarjoaa ainutlaatuisen ja ilmaisen voimavaran, joka voi parantaa elämänlaatua monin tavoin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ulottuvat niin kehon, mielen kuin sosiaalisten suhteidenkin tasolle.
Fyysiset vaikutukset
Luonnossa oleilu ja siihen liittyvät aktiviteetit eivät pelkästään virkistä mieltä, vaan ne edistävät myös fyysistä terveyttä monin eri tavoin. Useimmat meistä viettää suuren osan päivästä sisätiloissa, istuen ja liikkumatta, mikä voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin, kuten heikentyneeseen aineenvaihduntaan ja lihaskuntoon. Suotta ei sanota, että istuminen tappaa. Luonnossa liikkuminen tarjoaa erinomaisen keinon rikkoa tätä kaavaa ja saada keho liikkeelle luonnollisessa ja terveellisessä ympäristössä. Yksinkertaisesti kävely metsässä tai puistossa voi tuoda merkittäviä hyötyjä, jotka heijastuvat sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin.
Kunto kohenee
Liikkuminen luonnossa, kuten kävely, vaellus, juoksu, pyöräily tai luonnonvesissä uinti, on erinomainen tapa parantaa fyysistä kuntoa. Toisin kuin liikunta sisätiloissa, jossa alusta pysyy staattisena, luonnon monipuoliset maastot tarjoavat jatkuvasti vaihtuvia haasteita keholle. Luontopolut pehmeine alustoineen vähentävät nivelten rasitusta verrattuna kovaan asfalttiin, ja vaihteleva maasto kehittää tasapainoa monipuolisemmin kuin tasainen kuntosalin lattia. Lisäksi kauniit, vaihtelevat maisemat ja raitis ilma tekevät liikunnasta luonnossa vähemmän kuormittavaa – liikut huomaamatta pidempiä matkoja ja kovemmalla teholla, koska ympäristö stimuloi ja virkistää. Säännöllinen ulkoilu kehittää lihasvoimaa, parantaa kestävyyttä ja edistää sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, mikä vähentää monien kroonisten sairauksien riskiä.
Verenpaine laskee
Luonto toimii myös luonnollisena verenpainelääkkeenä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnossa vietetty aika voi laskea kortisolipitoisuutta eli stressihormonin määrää kehossa, sykettä ja verenpainetta sekä lisätä parasympaattisen hermoston aktiivisuutta eli edistää elimistön rauhoittumista ja palautumista (Park ym. 2010). Kun liikumme luonnossa tai katselemme vihreää ympäristöä, stressitasot laskee, hengitys rauhoittuu ja sydän- ja verisuonijärjestelmämme pääsee lepotilaan. Myös luontoympäristön rauhoittavat äänet auttavat alentamaan kehon stressivasteita. Vaikutuksia voi syntyä jo lyhyen luonnossa vietetyn hetken aikana. Pidemmällä aikavälillä vaikutukset voivat vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Immuunijärjestelmä vahvistuu
Metsien tuoksut eivät ole vain miellyttäviä, vaan niillä on oikeita terveyshyötyjä. Erilaiset antimikrobiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kuten fytonsidit eli puista vapautuvat eteeriset öljyt, voivat parantaa immuunijärjestelmän toimintaa. Fytonsidit ovat kasvien luonnollisia puolustusmekanismeja, ja kun hengitämme niitä, ne voivat aktivoida ihmiskehossa luonnollisia tappajasoluja, jotka auttavat elimistöä torjumaan infektioita ja tulehduksia. Niin kutsuttu metsäkylpy eli altistuminen metsäympäristölle, on saanut tukea tutkimuksista, jotka osoittavat, että luonnossa vietetty aika vahvistaa kehon puolustusjärjestelmää ja vähentää alttiutta sairauksille (Li 2010). Lisäksi puusto ja muu kasvillisuus sitoo ilmansaasteita, ja luonnon monet mikro-organismit auttavat ylläpitämään suoliston ja ihon terveyttä, mikä puolestaan vahvistaa kehon immuunivastetta.
Unenlaatu paranee
Päivän viettäminen luonnossa voi johtaa parempaan yöuneen. Kun vietämme aikaa ulkona, altistumme luonnolliselle valolle, joka auttaa kehoa säätämään vuorokausirytmiä. Tämä on erityisen tärkeää nykymaailmassa, kun vietämme suurimman osan päivästä keinovalossa tuijottaen erilaisia ruutuja. Älylaitteiden ja tietokoneen näytön valo voi häiritä elimistön sisäistä kelloa, ja siten vaikuttaa uni-valverytmiin. Raikas ilma, fyysinen aktiivisuus ja rauhoittavat, vihreät ympäristöt edesauttavat myös mielen ja kehon rauhoittumista iltaa kohden. Kun stressitasot laskevat ja mieli rauhoittuu, keho valmistautuu paremmin uneen. Tämän seurauksena unen laatu voi parantua, ja saatat herätä aamulla virkeämpänä ja energisempänä.
Psyykkiset vaikutukset
Luonnon positiiviset vaikutukset eivät rajoitu vain kehoon, vaan myös mielen hyvinvointiin. Vaikka fyysiset hyödyt, kuten parantunut kunto ja verenpaineen lasku, ovat ilmeisiä, luonnon vaikutukset mieleen ovat ehkä vieläkin selvempiä. Luonto tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiseen ja palautumiseen tavalla, jota moderni elämä muutoin harvoin tarjoaa. Vihreä ympäristö ei pelkästään rauhoita, vaan myös vahvistaa resilienssiä eli kykyä selviytyä haasteista ja stressitekijöistä elämässä.
Stressi helpottaa
Luonto on tehokas stressin lievittäjä. Jo 20 minuutin luonnossa vietetty aika voi merkittävästi vähentää stressihormoni kortisolin määrää, erityisesti kaupunkialueilla asuvilla ihmisillä (Hunter ym. 2019). Tämä on huomattavaa, sillä korkea kortisolitaso on yhteydessä moniin pitkäaikaisiin terveysongelmiin, kuten unettomuuteen, korkeaan verenpaineeseen ja heikentyneeseen immuunijärjestelmään. Kuten jo edellä todettu, luonnon rauhoittava vaikutus toimii sekä äänimaailman että visuaalisten elementtien kautta. Luonnossa oleskelu kannattaa, jos kokee pitkittynyttä stressiä.
Mieliala paranee
Tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnossa vietetty aika voi helpottaa masennuksen ja ahdistuksen oireita vähentämällä huoliajattelua ja aktiivisuutta aivojen alueella, joka liittyy mielenterveysongelmien riskiin (Bratman ym. 2015). Luonnossa on jotain ainutlaatuista, joka vähentää negatiivisia tunteita ja saa paremmalle tuulelle. Kaupunkiympäristö voi pahentaa negatiivisia tunteita, kun taas luontokokemus voi helpottaa murehtimista, märehtimistä ja ajatuksissa vellomista. Tämä on tärkeää erityisesti kaupunkialueilla asuville ihmisille, jotka elävät jatkuvan ärsyketulvan kanssa. Luonnossa oleskelu toimii kuin mielialalääke, ilman haittavaikutuksia.
Keskittymiskyky paranee
Luonnossa vietetty aika voi parantaa keskittymiskykyä ja kognitiivista suorituskykyä. Rauhallinen luontoympäristö antaa aivoille mahdollisuuden palautua ja virkistäytyä, mikä lisää tarkkaavaisuutta ja oppimiskykyä. Kaupunkiympäristö, jossa on jatkuvia visuaalisia ja ääniärsykkeitä, voi rasittaa aivoja ja vaikeuttaa keskittymistä, kun taas luonto tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua ja antaa aivoille tilaa levätä. Tutkimuksessa on muun muassa voitu osoittaa, että ADHD-oireiset lapset suoriutuvat paremmin kognitiivisista tehtävistä ja heidän tarkkaavaisuutensa on parempi puistossa vietetyn ajan jälkeen suhteessa muihin ympäristöihin (Taylor & Kuo 2009). Tämä hyöty ei kuitenkaan koske vain lapsia tai ADHD-oireisia, vaan kaikki voivat hyötyä luonnon keskittymis- ja oppimiskykyä parantavasta vaikutuksesta.
Luovuus lisääntyy
Luonnossa vietetty aika stimuloi aivoja. Luonnon tarjoama visuaalinen monimuotoisuus, värit ja muodot voivat inspiroida uutta ajattelua ja auttaa ratkomaan ongelmia tuoreella tavalla. Esimerkiksi ihmisten suosikkipaikoissa vietetty aika luonnossa paransi kykyä palautua ja lisäsi luovaa ajattelua (Korpela ym. 2008). Monet tunnetut kirjailijat ja taiteilijat ovat ammentaneet inspiraatiota luonnosta. Luonnon tarjoama hiljainen ja virikkeetön ympäristö antaa luovuudelle tilaa kasvaa ja kehittyä. Kun aivot saavat levätä ja uudistua luonnon keskellä, ajatukset ja ideat nousevat esiin.
Sosiaaliset vaikutukset
Luonto ei ole vain henkilökohtaisen hyvinvoinnin lähde, vaan se edistää myös sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä. Yhdessä luonnosta nauttiminen voi tarjota yhteisiä kokemuksia ja syventää ihmissuhteita. Luonnossa vietetty aika voi myös luoda uusia sosiaalisia verkostoja, kun ihmiset osallistuvat yhteisiin aktiviteetteihin.
Sosiaaliset suhteet vahvistuu
Monet ulkoiluaktiviteetit, kuten retkeily, puutarhanhoito ja erilaiset ulkoilmatapahtumat, tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisöllisyyteen. Luonto on täynnä lukuisia mahdollisuuksia liikkua, harrastaa ja viettää aikaa ystävien ja perheen kesken. Lisäksi esimerkiksi yhteisölliset puutarhat tai ulkoilu- ja liikuntajärjestöt tuovat ihmisiä yhteen yhteisten tavoitteiden ja kiinnostuksen kohteiden äärelle. Yhdessä luonnosta nauttiminen on mahdollisuus parantaa sosiaalista hyvinvointia.
Yksinäisyys vähenee
Yksinäisyys on yhä kasvava ongelma, mutta luonnossa vietetty aika voi lievittää tätä tunnetta. Luonto tarjoaa ympäristön, jossa voi tuntea kuuluvansa johonkin – yhteisöön, joka jakaa rakkauden luontoa kohtaan. Kokemus voi auttaa lievittämään yksinäisyyttä ja luomaan yhteenkuuluvuuden tunteen. Retkeily- ja ulkoiluseurat tarjoavat mahdollisuuden liikkua ja nauttia luonnosta porukassa. Niiden toimintaan kannattaa tutustua.
Kognitiiviset vaikutukset
Luonto voi edistää myös kognitiivisia toimintoja. Aivot tarvitsevat palautumisaikaa samalla tavalla kuin keho, ja luonto tarjoaa erinomaisen ympäristön aivoille levätä. Luonnossa vietetty aika voi parantaa ongelmanratkaisukykyä ja jopa muistia.
Muisti kohenee
Tutkimukset osoittavat, että luonnossa oleskelu voi parantaa lyhytaikaista muistia jopa 20 prosentilla (Berman ym. 2008). Tämä on erityisen tärkeää nykymaailmassa, jossa aivomme altistuvat jatkuvalle informaatiotulvalle, joka heikentää aivojen kapasiteettia käsitellä tietoa. Luonnossa altistutaan vähemmän melulle ja muille ärsykkeille, mikä auttaa keskittymään ja sisäistämään uutta tietoa tehokkaammin. Tämän voisi nähdä niin, että erityisesti opiskelijoiden kannattaisi viettää aikaa luonnossa. Hyödyt muistille eivät rajoitu pelkästään opiskeluun – parantunut muisti voi auttaa meitä olemaan tarkempia arkipäiväisissä asioissa ja tehokkaampia työssä.
Ongelmanratkaisukyky paranee
Luonnossa oleilu parantaa ongelmanratkaisukykyä. Rauhallinen ja stressitön ympäristö antaa tilaa luovuudelle ja tarjoaa mahdollisuuden pohtia asioita uudesta näkökulmasta. Luonto stimuloi aivoja ja auttaa yhdistämään erilaisia ajatuksia ja ideoita tavalla, joka voi olla vaikeaa hälinän ja kiireen keskellä. Kannattaa siis suunnata ulos, kun kaipaa ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Vaikka et olisi suuri ajattelija tai luova johtaja, suosi kävelyjä luonnossa – se antaa mahdollisuuden selkeyttää ajatuksia ja löytää uusia ratkaisuja haasteisiin.
Luonto on tehokas ja usein ilmainen keino parantaa hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Luonto ei ainoastaan vahvista kehoa vaan myös ravitsee mieltä ja edistää sosiaalisia suhteita. Luonnon hyvinvointivaikutukset voidaan kokea eri tavoin ja erilaiset luontoympäristöt ja aktiviteetit toimivat eri ihmisillä eri tavoin. Monipuolinen, mahtava luonto tarjoaa kuitenkin jokaiselle jotakin mielekästä tekemistä. Oletpa sitten metsässä vetämässä happea, rannalla ihailemassa auringonlaskua tai puutarhassa kitkemässä rikkaruohoja, annan luonnon hoitaa.
Vinkkejä arkeen – Näin hyödynnät luonnon hyvinvointivaikutuksia päivittäisessä arjessa
- Ota lyhyet hetket luonnossa osaksi arkea: Pyri viettämään vähintään 20 minuuttia luonnossa päivittäin. Lyhytkin kävely tai pyöräily läheisen viheralueen läpi voi laskea stressitasoja ja parantaa mielialaa. Hyödynnä työ- ja asiointimatkat!
- Työskentele ulkona: Jos mahdollista, vie työtehtäviä ulos. Puistossa tai parvekkeella työskentely luonnonvalossa ja raikkaassa ulkoilmassa voi parantaa keskittymiskykyä ja luovuutta. Osallistu etäkokoukseen ulkona kävellen!
- Pidä tauko ulkona: Jos et voi työskennellä ulkona, vietä lounas- tai kahvitauko luonnossa. Tauot ovat helppo tapa saada pieni hetki luontoa kiireisen päivän keskelle. Jo lyhyt oleskelu vihreässä ympäristössä voi parantaa kognitiivista suorituskykyä. Tähän riittää pelkästään luonnon katselu, joten siirrä katseesi tauoilla kohti vihreää ympäristöä.
- Yhdistä liikunta ja luonto: Suosi luonnossa liikkumista, kuten patikointia, juoksua tai pyöräilyä metsässä. Luontoympäristö tekee liikunnasta mukavampaa, haastaa monipuolisemmin kehoa ja keho palautuu nopeammin kuin sisätiloissa treenatessa.
- Ota metsäkylvyt säännölliseksi tavaksi: Metsäkylpy eli tietoinen läsnäolo luonnossa voi parantaa immuunijärjestelmää, vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Tee metsäkylvyistä säännöllinen osa arkeasi, ja käy lähimetsässä, tai miksei kauempana, 2–3 kertaa viikossa. Saat parhaat hyödyt irti, kun luonnolle altistuminen on toistuvaa ja säännöllistä, ja sitä tukee luontoalueen läheisyys ja helppo saavutettavuus.
- Luo vihreä tila kotiin: Lisää sisätiloihin viherkasveja tai rakenna pieni puutarha parvekkeelle kesäisin. Vihreä ympäristö lievittää stressiä ja viherkasvit parantavat huoneilmaa.
- Tuo luonnon äänet kotiin: Kuuntele kotona tai työpaikalla luonnon ääniä, kuten veden solinaa tai lintujen laulua. Tutkimukset osoittavat, että luonnon äänet voivat vähentää stressiä ja auttaa rentoutumaan.
- Tee luonnosta sosiaalinen kokemus: Pyydä ystäviä tai perhettä mukaan retkille tai ulkoilemaan tai liity paikalliseen retkeily- tai ulkoiluseuraan. Luonnosta nauttiminen yhdessä syventää ihmissuhteita ja lievittää yksinäisyyttä.
Lähteet
Berman, M. G., Jonides, J., & Kaplan, S. (2008). The cognitive benefits of interacting with nature. Psychological Science, 19(12), 1207-1212.
Hunter, M. R., Gillespie, B. W., & Chen, S. Y. (2019). Urban Nature Experiences Reduce Stress in the Context of Daily Life Based on Salivary Biomarkers. Frontiers in Psychology, 10, 722.
Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L., & Silvennoinen, H. (2008). Determinants of restorative experiences in everyday favorite places. Health & Place, 14(4), 636-652.
Li, Q. (2010). Effect of forest bathing trips on human immune function. Environ Health Prev Med, 15, 9–17.
Park, B. J., Tsunetsugu, Y., Kasetani, T., Kagawa, T., & Miyazaki, Y. (2010). The physiological effects of Shinrin-yoku (taking in the forest atmosphere or forest bathing): evidence from field experiments in 24 forests across Japan. Environmental Health and Preventive Medicine, 15(1), 18-26.
Taylor, A. F., & Kuo, F. E. (2009). Children with attention deficits concentrate better after walk in the park. Journal of Attention Disorders, 12(5), 402–409.